Kuinka käsityötä pitäisi käsitellä?

Kädentaitoja arvostetaan yleisellä tasolla, mutta käsitöiden värimaailma ja kursailemattoman runsas koristeellisuus eivät puhuttele pelkistettyyn sisustukseen mieltynyttä nykyihmistä, puhumattakaan sitä, että monet käsityöt edellyttäisivät käsinpesua ja muita aikaa viepiä huoltotoimenpiteitä.

Huoneentaulujen kaltainen henkilökohtaisen sanoman julistaminen näkyy nykyisin craftivistien töissä, kuten olen jo aiemminkin todennut.

 Aikana, jolloin tehokkuutta arvostetaan, ryhdytään kirjomaan yksityiskohtaista, pikkutarkkaa elämänviisautta ristipistotyöhön. Mielestäni se on myös yhdenlaista käsityöanarkiaa.

Kierrätyskeskuksessa huomioni kiintyi myös tällaiseen tusinatuotettuun ja mielestäni hengettömään huoneentaulukonseptiin.

Teksti ja ornamentit oli painettu alustalleen ja kehystetty tauluksi.

Ystäväni Kaija löysi äitinsä kotitalosta, joka nyttemmin on ollut perheen kesäpaikkana,  kymmeniä jo edesmenneen äitinsä käsitöitä. Hän mietti, kuinka voisi jatkaa niiden elämää jollakin arvokkaalla ja luovalla tavalla.

1930-luvulla syntynyt äiti oli tehnyt nuoruudessaan ja varhaisaikuisuudessaan kymmeniä kirjontatöitä:  kauniisti nimikoitujen pyyheliinojen ja vuodevaatteiden lisäksi pöytäliinoja ja muita kodintekstiilejä.

Ystäväni keksi tehdä niistä eräänlaisen kollaasitaulun: hän kiinnitti pehmeälle kapalevylle silittämänsä pikkuliinat ja ripusti kokoelman kesäasunnon salin seinälle koko perheen yhteiseksi iloksi.

Oivalluksesta syntyi eräänlainen muistomerkki yhden jo lähes kadotetun naissukupolven kotikeskeisestä ja kauneuteen usein vaatimattomistakin oloista huolimatta pyrkivälle elämäntavalle.

Ystäväni löysi äitinsä jäämistöstä myös 1950-luvun opaskirjan Emännän kodinhoito-opas.

Kodin viihtyisyyttä käsittelevässä osuudessa kirjoitetaan mm. näin:

Koti vaikuttaa miellyttävältä, kun se on siisti ja kaikki siellä on tarkoituksenmukaista. Kodin järjestäjän maku näkyy huone–kalujen suhteissa, värien sopusoinnussa ja pikkuesineiden huolellisessa valinnassa. Ei kaunis ole sen kalliimpaa kun ruma. 

Kodikkuutta voidaan vielä lisätä käsitöillä, tauluilla ja kukilla, mutta niiden valinta on suoritettava terveellä maulla. Missään tapauksessa ei näitä kaunistuskeinoja pidä käyttää liikaa, vain vähän ja se hyvää. Värit on valittava huolellisesti ja kokonaisuutta silmällä pitäen.
 

Entisajan ihmiset eivät tienneet feng-shuista ja tavarakaaoksen kesyttämisestä, mutta pyrkivät silti tasapainoiseen ja esteettisesti nautittavaan vaikutelmaan.